Kaste ei ole pelastusautomaatti, mutta se on vahva turva. Usko ja kaste ovat Jumalan tekoja: ”Älä pelkää! Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun!” Rakkautta ei voi ostaa eikä sitä tarvitse ansaita. Näinhän se todellisuudessa on. Yhtä totta on sekin, että Jumalan rakkaus on kaikkein todellisinta rakkautta: Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo ja rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus.
Kristityn elämä alkaa kasteesta. Kaste ei ole mikään nimenantotilaisuus, vaan kasteessa Jumala kutsuu meidät lapsikseen nimeltä: Näin nimipäivä muistuttaa: saan Herraan yhä uskaltaa. Me saamme ja voimme palata kasteeseemme, siis tuhlaajalapset Isän rakkauden luo, ihan jokaisena päivänä. ”Kuolemallaan Herramme pois on pessyt syntimme. Kasteessamme puetaan meidät armoon avaraan.” (vk. 219: 4)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti