Rekisteröityjen parisuhteiden siunaamiselle ei ole raamatullisia perusteita
Jokainen ihminen on olemassa, koska se on Jumalan tahto. Joku ajattelee varmasti, että joku toinen on olemassa vahingon tähden, mutta se on harhainen ajatus. Kaikki taipumukset eivät kuitenkaan ole olemassa Jumalan tahdosta.
Miksi mies ja nainen vihitään avioliittoon kristillisesti? Kirkkojen opetuksen mukaan miehen ja naisen avioliitto on Jumalan asettama instituutio, jonka tarkoitus on suojella ja rikastuttaa elämää. Kirkkojen opetuksessa perinteisessä mielessä rinnastetaan miehen ja naisen avioliitto Kristuksen ja hänen pyhän kirkkonsa suhteeseen. Tätä ajatusta toistaa muun muassa luterilainen virsi: ”Kuin Kristus seurakuntaa kärsii ja rakastaa, niin myöskin mies ja vaimo toisiltaan hoivan saa.” (Virsi 239: 2) Kysymys avioliitosta merkitsee myös kysymystä, mitä on rakkaus. Rakkaus ei ole vain yksi kaunis hetki, eikä varmasti myöskään itsekästä nautinnon tavoittelua ja kokemista. Rakkaus ei merkitse samaa kuin seksi, mikä voidaan todeta vallan helposti nykymaailman menon keskellä. Tästä voidaan johtaa kyllä mielestäni se, että jokainen ihminen tarvitsee ja ansaitsee siunauksen ja rukouksen. Tätä ei pidä kieltää yhdeltäkään luodulta Jumalan taivaan alla.
Kun maallinen lainsäätäjä päätti parisuhteen rekisteröinnistä, tarkoitus oli varmasti puolustettavissa. Lainsäätäjä halusi edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuuden toteutumista maallisessa elämässä. Tätä ei voi kuitenkaan muuttaa jumalalliseksi asetukseksi. Jumala ei ole mikään ihmisjärkeä noudattava ja siitä riippuvainen automaatti, mistä saa kaiken mitä pyytää. Jumala antaa kyllä sen, mitä ihminen todella tarvitsee.
Alussa Jumala loi miehen ja naisen, ja siunasi heidät. Tässä on se luomistodellisuus, mihin kristillinen avioliitto- ja perhekäsitys nojaa. Kirkon tehtävänä on vahvistaa oikeaa perhe-elämää, sillä jokainen lapsi tarvitsee isän ja äidin. Tätä perusasiaa eivät ihmisen epäonnistumiset muuksi muuta.
