Kunnian kuninkaan alennustie
Hiljainen viikko on alkanut. Se alkoi jo eilen, palmusunnuntaina. Millä tavalla tämä viikko on hiljainen? Tuskin se on hiljainen korvissamme. Samat arjen melut ja äänet soivat korvissamme. Eivät olleet hiljaisia tapahtumat Jeesuksenkaan ympärillä. Päinvastoin. Sekamelskaa ja sekasortoista hälinää riitti. Mutta kun Raamatun valossa ryhdymme tarkastelemaan tapahtumia matkalla Jerusalemiin, saatamme kohdata todellisen hiljaisen viikon. Tapahtumat ovat niin suuria ja järkyttäviä, että ne salpaavat hengityksenkin. Ainoa tosi viaton kärsii. Jeesusta herjataan ja lyödään kaksin verroin, ja tämäkin ilmaus tuntuu vähättelyltä. Sanat eivät voi kuvata viattoman kärsimystä. Sanat eivät voi tavoittaa näitä kauheuksia.
Sekin saattaa järkyttää, ettei näin olisi tarvinnut tapahtua, jos asiaa ajatellaan vain inhimilliseltä kannalta. Jeesuksen ei olisi tarvinnut suostua. Hän olisi voinut antaa kärsimyksen maljan mennä ohitseen. Jeesus teki kaiken vapaaehtoisesti: ”Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti. Tuskin kukaan haluaa kuolla edes nuhteettoman ihmisen puolesta; hyvän ihmisen puolesta joku ehkä on valmis antamaan henkensä. Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme.” (Room. 5:6-7)
Jumalan siis täytyi tulla ihmiseksi, ja Jeesuksen syntyä veljeksemme. Tämä tapahtui meidän pelastuksemme tähden. Kukaan ihminen ei voinut sovittaa suurta rakkaudenvelkaa, mutta ihmisen se täytyi kuitenkin tehdä. Jumala luopui omastaan. Jeesus, joka oli rikas, tuli köyhäksi, jotta me hänen köyhyydestään rikastuisimme: ”Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi ja hän voisi Jumalan edessä sovittaa kansansa synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.” (Hepr. 2:17–18)
Kysymys ei ole vain kahden vuosituhannen takaisista tapahtumista. Hiljainen viikko nykyistää nuo tapahtumat, sillä ne ovat tapahtuneet myös meidän tähtemme. Ihminen ei ole muuttunut. Maailma on yhä vieläkin täynnä väkivaltaa ja kaikkea pahaa. Moni haluaisi unohtaa Jeesuksen, vaikka hän tarjoaa elämän ja todellisen yltäkylläisyyden. Olemme lukeneet ja kuulleet ateistien kampanjoista, jotka kyseenalaistavat jumalauskon. Jumala ei ole riippuvainen ihmisistä. Hänen olemassaolonsa ei tarvitse edes meidän uskoamme. Jumala on rakkaus, mutta ei sellainen rakkaus, mistä maailma puhuu. Kun on turva Jumalassa, turvassa on paremmassa…
