Jumala loi kaiken, mutta mitkä ovat hänen asetuksensa!
Rekisteröityjen parisuhteiden siunaamista perustellaan sillä, että homoseksuaalisuus on elänyt kaiken aikaa tässä maailmassa. Perusteena monet pitävät myös sitä, että homoseksuaalisuus on muuttunut Raamatun ajoista. Yhtenä perusteena pidetään myös sitä, että koska eduskunta on säätänyt lain parisuhteiden rekisteröinnistä, niin kirkon täytyy muodostaa kaavoja siunaamista varten.
Jokainen ihminen on toki olemassa Jumalan tahdosta. Erilaisuus on sinänsä rikkaus, enkä tällä kirjoituksella pyri tuomitsemaan ketään. Meillä ei ole mitään oikeutta tuomita ketään, jos emme ole maallisen oikeuden tuomareita. Maallisen oikeuden tuomiot eivät nekään kuitenkaan kantaudu iankaikkisuuteen saakka.
Perinteisen kristillisen käsityksen mukaan Jumala on asettanut avioliiton miehelle ja naiselle. Avioliitto ei siis perustu parlamentin päätöksiin, vaikkakin avioliittoja entistä enemmän solmitaan maallisella tavalla. Siihen liittyen kyllä mielessäni kyselen, miksi rukous ja siunaus eivät kelpaa kaikille seurakunnan jäsenille. Avioliiton tehtävänä on suojella ja rikastuttaa elämää.
Tänä päivänä täytyy kysyä myös, mitä rakkaus on. Rakkaus ei raamatullisessa mielessä ole pelkkää nautintoa, eikä myöskään itsekästä hekumallisuutta. Rakkaus ei merkitse yhtä hyvää ja herkkää hetkeä. Oikeastaan mitään muuta rakkautta ei ole kuin itse Jumala. Raamatun mukaan Jumala on rakkaus. Se, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Hitaasti täytyy siis miettiä ja toteuttaa hyvä ajatus: ”Rakasta ja tee mitä tahdot”. Väärin ymmärrettynä tuo ajatus päästää mielivallan irralleen. Tätä synkimmillään merkitsee, että pedofiilit perustelevat tekojaan rakkaudella. Tällä lausumalla en pyri leimaamaan ketään pedofiiliksi.
En hyväksi kenenkään nimittelyä olioiksi tms. Jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. Raamatun mukaan yhtään synnitöntä ei sitä paitsi ole olemassa, paitsi Jeesus, joka on jumalallisen rakkauden täydellisin ikoni.
Tässä todellisuudessa elää Yhteys-liike. Siihen kuuluu luterilaisten kristittyjen lisäksi ortodoksisen kirkon jäseniä. Ortodoksisen kirkon piirissä Yhteys-liikkeen jäsenyys on synnyttänyt varsin paljon kyselyä. Yhteys ja ortodoksit –sivulla todetaan sellaista, mitä luterilaistenkin olisi syytä sydämellään lukea: ”Toimimme Yhteys-liikkeen arvojen puolesta oman kirkkomme pyhän tradition ja kanonisen perinteen puitteissa. Emme ole luomassa kirkon elämään uusia käytäntöjä tai rinnasta homoseksuaalisia parisuhteita avioliittoon.”
Luterilaisen kirkon ei ole syytä kiirehtiä. Näemme, että nopeat ratkaisut jakavat kirkkoja ja suorastaan repivät niitä kappaleiksi. Puolin ja toisin on turvallista muistaa sydämessään seuraavat sanat: ”Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä.” (Room. 14:1) Puolin ja toisin on turvallista muistaa myös nämä sanat: ”Jumala, jolta kestävyys ja rohkaisu tulevat, antakoon teidän olla keskenänne yksimielisiä Kristuksen Jeesuksen tahdon mukaisesti, niin että te yksimielisesti, yhdestä suusta ylistäisitte Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää. Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi.” (Room. 15:5-7)
Jumala loi miehen ja naisen, ja hän siunasi heidät. Kirkko siunaa avioliiton Jumalan antamana lahjana miehelle ja naiselle. Kirkko siunaa avioliitto-instituution, koska se on Jumalan säätämä. Näin tehdessään kirkko ei kiellä siunausta keneltäkään ihmiseltä, mutta kaikkia instituutioita siunaamaan kirkkoa ei ole asetettu. Rukous ja siunaus kuuluvat jokaiselle, joten pitäisin mahdollisena esirukouspalvelusta niille, joiden parisuhde on rekisteröity. Tätä ei kuitenkaan rukouksellisestikaan rinnastettaisi avioliittoon vihkimiseen. Aiemmin on tuotu esille kodin siunaaminen. Yhteys ja ortodoksit –sivulta hiukan soveltaen lainaan lopuksi: ”Toivon, että seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat kristityt löytävät hengellisen kotinsa omasta seurakunnastaan ja että he voivat osallistua täysipainoisesti kirkon jumalanpalvelus- ja rukouselämään ja sakramentteihin.” Raamattu on uskon ja elämän ylin ohje kaikille kristityille. Uskoa ja elämää on mahdotonta täydellisesti yhdistää, mutta yhtä mahdotonta erottaakaan, sillä usko on enemmän kuin vain yksi sektori taiteen ja tieteen vieressä.
