Luojan kiitos pelastus ei ole minun käsissäni!

Kun en pidä kaikkea mahdollisena, niin minua pidetään tuomarina. Tuomarin tehtävä ei kuulu hengellisessä mielessä kenellekään luodulle. Kuten olen kirjoittanut, ovat kaikki luodut tervetulleita osallistumaan seurakunnan elämään. Pyhän Kirjan mukaan Jeesus Kristus on tie, totuus ja elämä. Meidän viestimme ei saa olla, ettei kukaan pääse Isän luo. Meidän viestimme tulee olla se, ettei Isän luo ole muuta tietä kuin Jeesus Kristus. Meidän tehtävämme ei ole osoitella Jeesukselle, että mene sinä sinne tai tuonne, vaan Jeesus sanoo meille jotain. Hän sanoo: "Missä minä olen, siellä on oleva myös minun palvelijani." Jeesuksen luo voi olla ja on lukemattomia teitä. Olkaamme kaikki Kristuksen kirjeitä maailmalle.

Minulla ja muillakaan kristityillä ei ole valtaa lähettää ketään minnekään, ylöspäin tai alaspäin. Jokaiselle kristitylle kuuluu rukous: "Oi, kunpa kulkuni olisi vakaa." Jokaiselle kristitylle kuuluu varoitus: "Joka luulee seisovansa, katsokoon ettei kaadu."

Luterilaisen opin mukaan kristitty on samanaikaisesti syntinen ja armahdettu. Tätä tarkoitin kun kirjoitin synnintunnosta. Meillä ei ole käytössämme tikapuita jotka johtaisivat synnittömyyteen tässä elämässä.

Miksi sitä, joka haluaa pysyä varsin perinteisillä linjoilla, pidetään ahdasmielisenä. Miksi suvaitsevaisuutta korostavat eivät ulota suvaitsevaisuuttaan kaikkiin.

Ehkäpä pitäisi muistaa benediktiinien motto "ora et labora" eli rukoile ja tee työtä. Ehkäpä tarvitsemme Pyhän Hengen johdatusta ja apua enemmän kuin aikoihin. Ehkäpä jokaisen aamun rukous voisi olla tässä: "Herra, avaa minun huuleni, niin minun suuni julistaa sinun kunniaasi!"

Yhteys-liikkeen sivuilla on osasto yhteys ja ortodoksit (tai jotain sinne päin). Siellä kannattaa käydä myös luterilaisten.