Jolloinkin olen pohtinut, onko kristillistä kasvatusta millään tavoin nyky-Suomessa. Nuoria ei lapsuuden vaiheissakaan juuri tuoda kirkkoon tai pyhäkouluun. Sentään päiväkerhoon tuodaan lapsia ja silloin lapsista tulee oikeastaan vanhempiensa kasvattajia: Siunataan ruoka!
Kristillistä kasvatusta vissiin pidetään varsin vaikeana alana, vaikka rukous on yhtä tärkeää kuin hengittäminen. Kumpikin on elonmerkki: rukous ja hengittäminen yhteisen Isämme edessä.
Usko on yhtä kuin elämä ja rukous kuin hengittämistä.
Tervonsalmessa on muuten hieno ja mukava rantasauna. Hyvät löylyt ja tyyni järvi ilahduttivat äsken minua. Kaiken kaikkiaan ajattelen, että elämä on lahja Jumalan kädestä. Kiitämmekö siitä tarpeeksi? Tuskin. Kiitollisuus on kuitenkin tärkeä voimavara. Tahdon kiittää Herraa näistä nuorista, jotka nytkin hiukan valvottavat meitä opettajia. Toisaalta hauskuuskin elää yössä, vaikka kyllä hiukan alkaa väsyttää. Rukoile sinä, joka luet tätä blogia, näiden nuorien ja meidän opettajien puolesta valoisalla mielellä. Hyvää yötä, Kristus myötä, kiitos tästä päivästä, viikosta ja leiriltä. Pois jääköön huoli, pois jääköön murhe, Jumalaan kun turvaat, saat avun aina. Pois jääköön huoli, pois jääköön huoli, Hän yksin riittää!
--
Arto Penttinen
Maaningan seurakunnan kirkkoherra
Rukoilethan puolestani!
puh. 050-401 9120
Web-osoitteemme: maaninganseurakunta.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti