Ajankohta: 1. sunnuntai pääsiäisestä (19.4.2009)
Otsikko: Ylösnousseen todistajia
Evankeliumi. Luuk. 24: 36–49
Yhtäkkiä Jeesus itse seisoi opetuslastensa keskellä ja sanoi: "Rauha teille." He pelästyivät suunnattomasti, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta Jeesus sanoi heille: "Miksi te olette noin kauhuissanne? Miksi teidän mieleenne nousee epäilyksiä? Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani: minä tässä olen, ei kukaan muu. Koskettakaa minua, nähkää itse. Ei aaveella ole lihaa eikä luita, niin kuin te näette minussa olevan." Näin puhuessaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa. Kuitenkaan he eivät vielä tienneet, mitä uskoa, niin iloissaan ja ihmeissään he nyt olivat. Silloin Jeesus kysyi: "Onko teillä täällä mitään syötävää?" He antoivat hänelle palan paistettua kalaa ja näkivät, kuinka hän otti sen käteensä ja söi.
Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu." Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Hän sanoi heille: "Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämän todistajat. Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta."
Arto Penttisen saarna Maaningan kirkossa
Kristus nousi kuolleista – totisesti nousi!
Kristuksessa rakkaat sanankuulijat! Haluan ensiksi palauttaa mieleemme pyhän Vapahtajamme nimet: Jeesus ja Immanuel. Enkeli oli ilmoittanut nämä nimet jo edeltä käsin. Kummallakin on erityinen merkitys. Jeesus merkitsee ”häntä, joka pelastaa kansansa sen synneistä”, ja Immanuel merkitsee ”Jumala on meidän kanssamme”. Ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisessä nämä nimet toteutuvat suurella merkityksellä. Jeesus ei ole siis vain esimerkillinen ihminen, jollaisena hän sentään on tainnut kelvata taannoin kommunisteillekin. Jeesus on Jumalan Poika, siis Jumala ja ihminen, Valo Valosta, siis meidän turvallisin valomme. Vain Jumala voi pelastaa syntisen ja monin tavoin langenneen ihmisen. Vain ihmiseksi tullut Jumala voi lunastaa luodun vapaaksi synnin ja kuoleman vankeudesta. Jumalan siis täytyi syntyä ihmiseksi, ja ainoan viattoman täytyi kärsiä ja kuolla. Ja vaikka sanomme sanan ”täytyi”, Jeesus teki tämän kaiken vapaasta tahdostaan. Tässä kohden me emme ole olleet vain hitaita käsittämään tätä, vaan järkemme ei yksinkertaisesti saavuta pyhiä salaisuuksia, kuten Jeesuksen neitseellistä syntymää ja hänen ristinkuolemaansa. Suuren perjantain, meikäläisittäin pitkäperjantain ehtoopalveluksessa tämä tulee esiin: ”Tänään nähdään tapahtuvan kauhea ja hämmästyttävä salaisuus: Käsillä koskettamaton pidätetään. Hän, joka päästi Aadamin vapaaksi kirouksesta, sidotaan; joka itse tutkii sydämet ja sisimmäiset, laittomasti tutkitaan; joka on sulkenut syvyyden, suljetaan vankilaan; Pilatuksen edessä seisoo hän, jonka edessä taivaalliset voimat vavisten seisovat. Luoja saa iskuja luodun kädestä. Ristin puuhun tuomitaan se, joka itse tuomitsee eläviä ja kuolleita. Hautaan kätketään helvetin hävittäjä. Oi kärsivällinen Herra, Sinä kaikki laupiaasti kannat ja pelastat kaikki ihmiset kirouksesta. Kunnia olkoon Sinulle.”
Seuraavaksi haluan kohdistaa huomiomme sanoihin ”Rauha teille!”, jotka Ylösnoussut lausuu seuraajilleen, apostoleille. Ylösnoussut Kristus Jeesus on meidän rauhamme. Näin Jeesus itse muistuttaa sanoista, joita luemme omasta virsikirjastamme: ”Rauha ei saavu, jos emme taivu Luojamme tahtoa noudattamaan. Orvoiksi jäämme, jos hylkäämme itse ainoan turvamme melskeissä maan.” (Vk. 590) Tämä maailma on täynnä levottomuutta ja sotia, koska ihminen ei ole taipunut noudattamaan kaikkivaltiaan ja armollisen, ihmisiä rakastavan Jumalan tahtoa. Jeesuksen sanat - rauha teille! – liittyvät hänen sanoihinsa, joiden mukaan ”hänen nimessään on saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista”. Parannuksen saarnaaminen ei siis ole koskaan lähimmäisen sitomista. Parannuksen saarnaaminen on sitä, että ymmärrämme, että kaikki ovat tehneet syntiä, niin siivosyntiset kuin julkisyntisetkin. Parannuksen saarnaaminen on sitä, että ymmärrämme, ettei Jeesus tullut maailmaan sulautuakseen ja samaistuakseen kaikkeen inhimilliseen menoon. Jeesus tuli vapauttamaan luodun synnin ja kuoleman vallasta. Parannuksen saarnaaminen on siis kaukana syyllistämisestä, josta kristittyjen tulisikin pyytää anteeksi lukemattomien sukupolvien ajalta. Pääsiäisstikiiroissa veisataan osuen pääsiäisen sanoman ytimeen: ”Veljet, sanokaamme myös vihollisillemmekin: antakaamme kaikki ylösnousemisen tähden anteeksi, ja näin huutakaamme: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.”
Kristuksessa rakkaat sanankuulijat! Vielä tahdon tähdentää, että kuulemamme evankeliumi osoittaa, että Jumalan sanan ymmärtäminen ilman Pyhän Hengen apua ja tukea on mahdotonta. Kun Raamattua luetaan ja tutkitaan ilman rukousta, todellinen rukous on aina Pyhän Hengen työtä, päädytään ihan mihin tahansa, vai miten se oli. Raamattua voi toki lukea monessa mielessä ja näin on tapahtunutkin. Raamattua voi lukea vaikkapa verrattomana seikkailukirjana, josta jännitystä ja vaarallisia tilanteita ei tule puuttumaan. Raamatusta löydämme verrattoman kohdan avaamaan ymmärrystämme: ”Filippos lähti sinne. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa. Henki sanoi Filippokselle: "Mene lähemmäs ja pysyttele vaunujen vieressä." Filippos juoksi vaunujen luo, ja kuullessaan miehen lukevan profeetta Jesajaa hän sanoi: "Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?" Mies vastasi: "Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo." Hän pyysi Filipposta nousemaan vaunuihin ja istumaan vierellään. Kohta, jota hän kirjasta luki, oli tämä: - Niin kuin lammas hänet vietiin teuraaksi, niin kuin karitsa, joka on ääneti keritsijänsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Kun hänet alennettiin, hänen tuomionsa otettiin pois. Kuka voi laskea hänen jälkeläistensä määrän? Hänen elämänsä otetaan pois maan päältä. Hoviherra sanoi Filippokselle: "Voisitko sanoa, kenestä profeetta puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta?" Filippos rupesi puhumaan, aloitti tuosta kirjoitusten kohdasta ja julisti miehelle evankeliumia Jeesuksesta.” (Ap. t. 8:27–35) Jeesus sanoi suuresta auttajastamme ja uskomme vahvistajasta näin: ” Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh. 14:26–27) Ylösnoussut Kristus sanoo sinulle ja minulle, kaikille jotka uskovat ja jotka eivät usko: ”Rauha teille!” Kristuksen katse on valoisa, ja suorastaan kristallinkirkas. Hänen sanansa ovat täynnä täydellisen rakkauden lämpöä, armoa ja anteeksiantamusta: ”ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut." (Ilm. 21:4) On uuden kuuliaisuuden aika!
