sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Pääsiäinen kutsuu uuteen kuuliaisuuteen!

KRISTUS NOUSI KUOLLEISTA – TOTISESTI NOUSI!

Hyvää ja siunattua juuri alkanutta pääsiäisviikkoa! Ortodoksisessa perinteessä tätä viikkoa kutsutaan kirkkaaksi viikoksi. Viikkoa juhlitaan esimerkiksi siten, että ortodoksisten kirkkojen kelloja saapi soitella kuka tahansa ja ymmärtääkseni oikeastaan milloin tahansa. Näin juhlariemu saa kuuluvan ilmaisun. Minä en oikein ymmärrä, miksi me luterilaiset kristityt emme jaa kovinkaan paljon tätä raikasta juhlariemua. Ylösnousemus on täydellisen armon suuri ja käsittämätön ihme. Järki ei sitä löydä eikä käsitä, mutta Pyhän Hengen synnyttämä usko avaa sydämen portit ihan apposelleen.

Me käytämme kovin laimeaa tervehdystä, joka kuuluu näin: ”Hyvää pääsiäistä!” Ei siinä riemu juuri välity. Kun saavuin aamulla kirkkoon, saatettiin sanoa vain ”terve!”. Ihan kuin olisi tavallinen arkiaamu, vaikka kyseessä on kirkkovuoden keskus, uskon ydin ja kasteen perusta. Pääsiäinen on juhlien juhla. Pääsiäisen juhla-aikaa kestää 50 päivää ei siis helluntaihin. Juhlien juhla ei siis ole jäänyt jo taakse, vaan se on vasta alkanut ja siis alkumetreillään.

Luterilaisessa evankeliumikirjassa on raamatuntekstit ja rukoukset pääsiäisviikon jokaista päivää varten, vain jumalanpalveluselämä puuttuu. Tietysti yksi asia on se, että tulevatko uskovat kirkkoon enää juhlaviikolla, kun piinaviikko ja pääsiäinen ovat vieneet kaikki voimat. Me kuljemme harhaan, jos emme astu uuteen kuuliaisuuteen, johon pyhän pääsiäisen sanoma kutsuu meitä kaikkia.

Liitän tähän pyhän Paavalin tekstiä: ”Kun te olette yhdessä koolla Herramme Jeesuksen nimessä ja minun henkeni ja Herramme Jeesuksen voima ovat läsnä... Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina. Happamattomiahan te olettekin, sillä meidän pääsiäislampaamme, Kristus, on jo teurastettu. Meidän on siis aika viettää juhlaa, ei vanhan pahuuden ja kelvottomuuden hapattamina, vaan happamattomina, vilpittömyydessä ja totuudessa.” (1. Kor. 5:4-8)

Ei kommentteja: